amalinks wokungena

Breaking News

Ingcwethi Zempilakahle: Amafutha Okugcoba Ayenza Umuntu Abemhlophe Ayingozi


Amafutha okugcoba ayenza umuntu abe mhlophe
Amafutha okugcoba ayenza umuntu abe mhlophe

Ukusetshenziswa kwamafutha okugcoba ayenza umuntu abe mhlophe kuyaqhubeka ngamandla eZimbabwe lanxa nje ingcwethi kwezempilakahle zihlezi zixwayisa ngengozi yamafutha la alemithi elimazayo.

Ukusetshenziswa kumbe ukuthengiswa kwamafutha la alemithi eyingozi akukho emthethweni kodwa lokhu akwenqabeli inengi labantu elidinga ukuba mhlophe ngazo zonke indlela.

Inengi labantu laba likholwa ukuthi ubuhle yikuba mhlophe kungakhathalekile ukuthi abadala babethi ikhiwane elibomvu libolile.

Amafutha la agcotshwayo, abanye benatha kungamaphilisi loba ukuhlatshwa amajekiseni, athengiselwa ensitha ngoba imithetho yelizwe ithi ingathengiswa ngoba iyingozi kumpilakahle yalabo abayisebenzisayo.

Ingcwethi kwezempilakahle zithi imithi le ilakho ukuletha imvukuzane yesikhumba kumbe ilimaze izinso.

UMnumzana Japhet Mambondiyani, osebenza lapho okuthengiswa imithi yokwelapha, ipharmacy, uthi bavamile ukuthola abantu abanengi maviki wonke bedinga imithi le kodwa bona abayithengisi ngoba ayilungelanga umzimba njalo ayikho emthethweni. Uthi imithi le iyaguqula isikhumba ngoba ilimaza okuyikho okunika umuntu umbala, okubizwa ngesilungu kuthiwa yi-melanin.

Lanxa nje imithi le yayisetshenziswa ngabesifazana, abesilisa labo sebeqalile ukuyidinga labo befuna ukuguqula isikhumba sabo.

Ingcwethi ekusebenzeni kwengqondo zabantu uPscychologist), uNkosikazi Nokholo Khumalo, uthi abantu abasebenzisa limithi ngabazikhangelela phansi, abazibona bengasibantu balutho. Uthi badinga ukuziguqula ngoba becabanga ukuthi ijwabu yilo elenza bakhange abanye kodwa lokhu akusiqiniso.

UNkosikazi Siphiwe Tshuma, isakhamuzi, uthi kuqakathekile ukuthi abantu bazi ngempilakahle yabo ngoba ezinye izinqumo abazenza khathesi zilakho ukubaphazamisa kusasa bona bethi badinga ubuhle. Uthi kuyadanisa ukuthi abantu bacina bezikhokhela ukufa ngenxa yokuswela ulwazi besithi badinga ubuhle.

Wengeze esithi kodwa bakhona abanye abakwaziyo ingozi yemithi le kumpilakahle yabo kodwa badinga ubuhle kungakhathalekile ukuthi ikusasa izabathini.

UMnumzana Gifford Mathe, oyisakhamuzi, uthi abesifazana bayazikhohlisa nxa becabanga ukuthi abesilisa bakhangwa kuphela yisikhumba ngoba kunengi okukhangelwa ngumuntu ofuna ukuthatha.Ukuthi umuntu azibulale edinga ukukhanga omunye, uthi akudingeki ngoba wonke umuntu ulobuhle bakhe obungafani lobomunye.

Umongikazi, uNkosikazi Sizalobuhle Ntini, uthi abantu badinga ukuba bomvu ngobabatshona besizwa ukuthi abantu abamhlophe yibo abahle, abathola amajaha lula. Uthi impahla le iyathengiswa emkambo efana lama flea market lapho abayithengisa beyithenge emazweni aphandle afana le Zambia le South Africa. Uthi abantu bayayengana ngenxa yokuthi umonakalo odalwa ngamafutha la ubonakala ngemva kwesikhathi eside okokuthi nga uhle uvele khonapho bebezafundela isifundo kwabanye.

Omunye njalo umongikazi, uNkosikazi Mayibongwe Sibanda, uthi zikhona indlela zomuntu ukuthi anakekele ijwabu lakhe kodwa engazange ake asebenzise imithi le eyingozi. Uthi amanzi aqakathekile ukuwanatha kanye lokugeza ngawo ukuze ijwabu libe butshelezi lanxa ungabanga mhlophe. Uthi ukuba mhlophe ngalindlela akuhlali ngoba ngemva kwesikhathi esithile ijwabu liyadinwa licine selisiba lezilonda lemikhuhlane etshiyeneyo eyingozi.

Ukusetshenziswa kwemithi le lanxa sokudumile kulezi insuku akuqali khathesi. Kwake kwaduma ngamafutha e Ambi aze aguqulwa ukwenziwa kwawo ngemva kokunanzelela ingozi kwezempilakahle.

XS
SM
MD
LG