amalinks wokungena

Breaking News

Inane Labafa Ngemva Kokukhipha Izisu Liyaqonga eZimbabwe


EleZimbabwe libikwa liqhubeka lisebenzisa imali enengi ekwelapheni abesifazana, ikakhulu abasakhulayo, abakhipha izisu ensitha okuthwalisa izibhedlela nzima zona zivele zisehluleka ukugcwalisa indingeko zokwelatshwa kukazulu ogulayo.

Lanxa ukukhipha isisu kungekho emthemthweni eZimbabwe, ugatsha lwezempilakahle luthi inkulungwane ezilikhulu – 100 000 zabesifazana liyakwenza lokhu ngomnyaka elizweni.

Phakathi kwenani leli, inkulungwane ezingamatshumi amabili – 20 000 ziphelela ezibhedlela sokuthe kwaba khona okungahambanga kuhle, selidinga ukwelatshwa.
Inhlanganiso ekhangela impilakahle kazulu emhlabeni wonke jikelele, iWorld health Organisation, ithi kulowesifazana olahlekelwa ngumphefumulo ngemva kwemizuzu eyisitshiyagalombili emhlabeni, ezama ukukhipha isisu ngendlela engaqondanga.
IWHO ithi lokhu kuvamile emazweni athuthukayo njalo angavumeli ukukhipha izisu okusemthethweni kodwa engela nhlelo ezicacileyo zokupha abasakhulayo indlela zokuvikela ukubamba izisu. Ithi njalo ukukhipha izisu ngendlela engaqondanga kungenye yembangela yokufa kwabesifazana abalezisu imaternal mortality, ephezulu, kutshumi lantathu ekhulwini – 13% labafayo.

Kulabo abangalahlekelwa yimiphefumulo inengi lidinga imali enengi ukuze lelatshwe kuthi lanxa selelatshiwe, inengi lisale lingasenelisi ukuba lenzalo.
Osebenza kugatsha lwezempilakahle, uDokotela Bernard Madzima, uthi abesifazana abakhipha izisu kuleli basengozini yokopha, yokudabuka izibeletho, yokuswela inzalo kwelizayo kumbe njalo ukubulawa yizisu okungapheliyo impilo zabo zonke. Uthi inengi lifika ezibhedlela sokukubi, sokudinga ulwazi oluphezulu ukwelatshwa, ngoba ukukhipha isisu kungekho emthethweni njalo kuyangisa emphakathini.

UNkosikazi Prisca Sibindi, osebenza kwezempilakahle, uthi asemanengi amantombazana akhupha izisu kuleli osekudinga ukuthi abogatsha olukhangela lokhu ludinge indlela zokukwenqabela. Uthi abantwana abasakhulayo abalalwazi ngokuvikela izisu kodwa inengi labo selisiya emacansini masinya beseliswela ukuthi liyengaphi lapho lithe lazithwala. Wengeze esithi imfundiso iyasilela njalo lokuswelakala kwamakiliniki eduzane kwenza udubo lolu lwengezeleke ngamandla.

UNkosikazi Thelma Nyoni, ongumongikazi, uthi izibhedlela kanye lohumelende zisebenzisa imali enengi kakhulu ekwelapheni abesifazana abakhiphe izisu, kodwa limali ibingasebenza ngcono njalo kudingakale ingcosana kuphela ukuthi abesifazana bathole indlela zokuvikela ukubamba izisu. Uthi inengi labasakhulayo alikhulumisani labadala okwenza ukuthi lalapho kube lohlupho lungabonakali masinya ukuthi osakhulayo athole uncedo kubosiyazi hatshi kubontanga.

Osakhulayo, uNkosazana Runyararo Makombe, uthi inengi labasakhulayo licina likhupha izisu ngoba lingazi ukuthi liyengaphi ukuthola uncedo lokuvikela ukubamba izisu kumbe ukuthola izixwayiso lapho lithe lazithwala lingakhangelelanga.

Uthi ukuzithwala untombazana engakazimiseli ukuqala imuli kanye lokwesaba abazali yikho okubangela ukuthi inengi likhuphe izisu kuthi lanxa lokhu kungasahambanga kuhle lizithulele abazali baze bazibonele ukuthi kukhona osokonakele.

Isakhamuzi, uMnumzana Bekithemba Moyo, uthi lanxa ilizwe lisebenzisa imali enengi kakhulu ekwelapheni abesifazana abakhiphe izisu, lokhu akutsho ukuthi umthetho uguqulwe ngoba lesisenzo sibi. Uthi ukunika abantwana indlela zokuvikela isisu kulakho ukubakhuthaza ukungaziphathi okulakho ukutshabalalisa ikusasa yesizwe.

EleZimbabwe livumela abesifazana ukukhipha isisu okusemthethweni nxa impilo kamama isengozini, lapho umntwana ezazalwa egogekile kumbe lapho umama ezithwale ngemva kokudlwangulwa.

Ngenxa yalokhu, inengi elifuna ukukhipha isisu, ngaphandle kwalezizizatho licina lisebenzisa indlela zesintu kumbe osiyazi abangakhathali ngokwephula umthetho okulakho ukubabophisa.
XS
SM
MD
LG