amalinks wokungena

Breaking News

IZimbabwe Isungula Uhlelo Lokuzihlola Igcikwane leNgculaza olweHIV Self Testing


Uhulumende wakuleli usesungula uhlelo kundawo ezikhethiweyo zokuthi uzulu azihlole igcikwane lengculaza ensitha eyedwa – iSelf Testing, anduba loluhlelo lumemetheke elizweni lonke, kungeminye yemizamo yokugcwalisa izimiso zokulwisana lengculaza kusiyafika umnyaka ka 2020 ezibizwa kuthiwa yi 90-90-90.

Izimiso lezi ze 90-90-90 zithi kusiyafika umnyaka ka 2020 kumele abantu abangamatshumi ayisitshiyagalolunye ekhulwini abaphila legcikwane besebesazi isimo sabo, inani elifanayo libe lithola ukwelatshwa i-antiretroviral therapy kuthi inani elifanayo njalo elelatshwayo libe lingasakhanyi igcikwane leli emzimbeni lalapho lihlolwa – iviral suppression.

Uhlangothi lwenhlanganiso yomanyano wamazwe omhlaba, iUnited Nations Programme on HIV and AIDS ithi ukuvumela abantu ukuzihlola igazi kukhuthaza inengi abantu ukwenza lokhu ngoba abanye besesaba ukuya endaweni zokuhlolwa ngenxa yamehlo abantu kuthi abanye kube yilabo abangenelisi ukufinyelela indawo lezi.

Ugatsha lwezempilakahle lokondliwa kwabantwana luthi okwakhathesi nganyanga kuhlolwa igazi abantu abangaphezu kwekhulu lenkulungwane - 146 225.

Ukucubungula okwenziwa nyakenye ngaphansi kweHIV Testing and Counselling Data kuveza ukuthi kunani leli elihlolwayo, amatshumi ayisitshiyagalonye lanhlanu ekhulwini – 95% liyaphenduka ukuzokuzwa impumela yokuhlolwa.

Umqondisi wohlangothi olukhangela imikhuhlane yofuba kanye lengculaza kugatsha lolu, uDr Owen Mugurungi, uthi bahlezi bekhangela indlela ezintsha zokukhuthaza abantu ukuyahlolwa igazi labo bazi isimo sabo ngengculaza.

Uthi sebelethe loluhlelo kuzigaba ezilutshwane zelizwe ukuze bazi ukuthi lwazi bani oludingwa nguzulu anduba azihlole njalo lokuthi lapho esezihlolile udinga sekelo bani bese bebeka imithetho ezalawula ukuzihlola.

Isakhamuzi uNkosikazi Edna Nkomo uthi yena kazi isimo sakhe sengculaza. Uthi vele khona ukuphuma umuntu esithi uyehlolwa kuxegisa amadolo ngoba engazi ukuthi uzawubheka awuthini umhlaba ngemva kokuthola impumela kungakho yena angakhetha ukuzihlola eyedwa ensitha.

Uthi inengi labantu lesaba amehlo kazulu lawabonalabo abayibo abahlolayo kanye lokubonakala lingena endaweni lezi zokuhlolela okwenza lihle lizihlalele lize ligule.

Esinye njalo isakhamuzi, uNkosikazi Sibongile Mzamo, uthi utshayela uhulumende ihlombe ngalelinyathelo ethemba ukuthi ngemva kwesikhathi esifitshane uzulu wonke wakuleli uzavunyelwa ukuzihlola igazi. Uthi kuvele kuqakathekile ukuthi abantu bazi ismo sabo njalo ukuzihlola kuzaphathisa abaphila bonke ukuthi bazihlole bendawonye emizini yabo bengayanga kundawo ezikhatshana.

UMzamo wengeze esithi kodwa ulokunqineka kancane ukuthi abanye abantu balakho ukwehluleka ukwamukela impumela abayitholayo ngoba bezihlole kungela oke wakhulumisana labo wabalungiselela ukuthi babelakho ukwamukela yiloba yiphi impumela lapho bezihlola. Uthi ulokwesaba ukuthi abanye bangazibulala kuthi kuyilabo abathatheneyo bezihlole bebonke bebodwa baxabane nxa impumela ingasabanga yiyo akade beyikhangelele besebejikelana inyoka iphila.

Uhulumende uzaphathiswa yinhlanganiso ezimele yodwa esekela ukulwisana lemikhuhlane yengculaza, ufuba loqhuqho, iUNITAID ukunika uzulu kuzindawo lezi ezikhethiweyo indlela le yokuzihlola – ama self testing kits angamakhulu amane enkulungwane – 400 000 kuminyaka emibili.

Umongikazi, uNkosikazi Progress Dube, uthi ekulwisaneni lengculaza okuqakathekileyo yikuthi umuntu azi isimo sakhe njalo abelaye enelisa ukumtshela ozamphathisa emkhuthaza ekunatheni umuthi ngendlela. Uthi abantu kumele bancediswe ukuthi bangesabi amehlo abantu kodwa baqakathekise impilo zabo okokuthi lalapho bethe bazihlola benelise ukutshela abaphila labo.

Lapho uthe wahlola kodwa wangatsheli omunye wakho, uthi kubanzima ukuthi uzinakekele ngendlela ngoba ophila laye engazi isimo sakho.

UMnumzana Derrick Mnkandla, oyisakhamuzi njalo, uthi kumele kukhulunyiswane ngodaba lobandlululo luqedwe anduba abantu bavunyelwe ukuzihlola. Ulokukhathazeka ukuthi abantu balakho ukufihlelana impumela lalapho bethe bazihlola besesaba khona ukukhangelelwa emanzini ngenxa yesimo sabo.

Ingcwethi kwezempilakahle lamalungelo oluntu zithi lapho uzulu esevunyelwa ukuzihlola kumele kubelemigoqo ezavalela ukuhlolwa ngenkani ezindlini ikakhulu abesifazana ngabomkabo kumbe izisebenzi zendlini ngabaqhatshi kungabikhona umuntu obanjwa ngamandla ukuzihlola yena engakukhwabithi.

Ukucubungula okwenze nyakenye kuveze ukuthi okwakhathesi abantu kuleli abahlolwa igazi njalo abazi isimo sabo limi kumatshumi ayisithupha lasithupha ekhulwini – 66%.

XS
SM
MD
LG