amalinks wokungena

Breaking News

UMeya WakoBulawayo Uhlangana Labaphila Ngokuthengisa


Ikhansili kanye labahlela ukuma kwedolobho koBulawayo sebekhuthazwe ukuthi batshiye ukudinga ubuhle bedolobho kuphela bevalela phandle labo abadinga ukuziphilisa ngokuthengisa. Laba bantu babekwa umlandu wokungcolisa idolobho njalo besenza izethekeli zenyanye zingethekeleli khona kodwa kunakhangelwa ukuqakatheka kwempilo zabantu esezabhidlizwa yikusilela kwemisebenzi.

Emhlanganweni ophathwe ngabathengisayo abangaphansi kwenhlanganiso yeZimbabwe Chamber of Informal Economy Association lomeya wedolobho bekungatshaywa inja kufihlwa umphini, abazisebenzayo besithi ikhansili ibaphatha angani yisihlobo esingumyanga okumele sifihlwe singabonwa yizethekeli.

Abathengisayo bathi yibo abaphethe inotho yedolobho kodwa abanikwa indawo eziqondileyo zokuthengisa njalo bafakwa emaphethelweni edolobho kuthiwa baphazamisa osomabhizimisi abalezitolo nxa bethe bangena ezinkini yedolobho.

Umongameli weZCHIEA koBulawayo, uNkosikazi Musawenkosi Nyoni, uthi bathwele nzima ngoba lalabo abalama layisensi bayahlukuluzwa ngamapholisa njalo bahlawuliswa imali enengi kakhulu ukuthi bathole imvumo yokuthengisa kungakhathalekile ukuthi bathola imali enganani ngelanga.

Uthi sebebhalele incwadi ezinengi ekhansilini bebeka izikhalazo zabo kodwa abatholi mpendulo.

Umqondisi wenhlanganiso kazulu, iBulawayo Agenda, uMnumzana Mmeli Dube, uthi amakhansili alokhu elandela izimiso lemithetho yakudala eyayiphatha abathengisayo angathi asibantu balutho kuqakathekiswa kakhulu osomabhizimisi abakhulu lamafemu. Lanxa kuqakathekile ukuthi idolobho libe lihle uDube uthi lokhu akutsho ukuthi abantu bavinjelwe ukuthengisa edolobheni ngoba imisebenzi eyayikhona kubekwa limithetho ayisekho.

Wengeze esithi abezombusazwe lekhansili bajwayele ukuthi badinge ukufihla abathengisayo endaweni ezikhatshana lapho kulemicimbi cimbi etshiyeneyo edolobheni kuthi ke lapho sebefuna ukuvotelwa ngesikhathi sokhetho kube yikho lapho abathi amapholisa angababophi.

Ekhuluma emhlanganweni lo, umeya wedolobho, uKhansila Martin Moyo, uthi bayazama ukuthi banike abathengisayo indawo ezaneleyo zokusebenzela kodwa kuqakathekile ukuthi idolobho lihlanzeke kuthi lalabo abenza amanye amabhizimisi benelise ukusebenza bengaphanzanyiswa ngabathengisayo.

Uvumile ukuthi ye liqiniso ukuthi kulemithetho okumele iguqulwe lemali ehlawuliswa abathengisayo ikhangelwe yehliswe nxa kudingakala.

Kodwa ugcizelele ukuthi akungeke kwasebenzeka nxa lowo lalowo ofuna ukuthengisa engenza lokhu kungela olawulayo ngoba lakhathesi abathengisa belamalayisensi bayakhonona ukuthi labo abangela bayabaminya endaweni zabo bona bengahlawulanga lutho.

Umhlangano lo ungenwe lazingcitshi zekolitshini ye National University of Science and Technology ezithe kumele ikhansili ikhangele indlela ezintsha zokusebenza lokwakha ukuze indawo zanele lanxa umhlabathi umlutshwane. Zithi abantu bangeke bathengisa kundawana yonke nje kodwa kuyadingeka ukuthi kuguqulwe amadolobho kubelendawo ezinengi zokuthengisela ngoba amadolobho la emiswa ayengagxilanga ekuthengiseni okwakuyingcosana yabantu nje kodwa inengi lalivele liqhatshiwe emafemu atshiyeneyo.

XS
SM
MD
LG