Abalwa impi yenkululeko bekuviyo lebutho ele Zanla abangasajatshuliswa yisimo esiseZimbabwe okwamanje, bathi bafuna umongameli Robert Mugabe asuke esikhundleni, ngoba bebuhlungu ngendlela asebulele ngayo ilizwe ebelingconywa ngabaneni ukuba liligugu ngezansi yezwekazi leAfrica.
Lokhu ngokunye kokwethulwe emhlanganweni wabalwa impi yenkululeko laba lethathelizindaba owenzelwe eMedia Centre eHarare, ngoLwesibili emini ukhokhelwa ngumnumzana Benard Manyadza owayesaziwa empini ngegama elithi Cde Paka Chipowera.
Omunye wabalwa impi yenkululeko umnumzana Benard Manyadza esethula umbiko emhlanganweni lentathelizindaba eHarare
Bebethukuthele, abayisitsiyagalolunye laba, abaphatheka empini yenkululeko ngenjongo yokukhulula uzulu osegqilazwa nguMugabe, ukuba athole ihlalakahle, amalungelo akhe kikho konke, ubekhona umbuso kazulu hatshi lo osukhankaselwa ngumongameli labamlandelayo, wokubandlulula abantu bekhethwa ngemihlobo,ukuba umuntu ungowasiphi isigaba langombala wejwabu.
UManyadza uveze ukuba abanye babangene lumhlangano lentathelizindaba, inengi labo, ngabalwa bekuzinga laphezulu lobukhokheli ku High Command, baphatheka kusinqumo sokuletha uMugabe, esikhundleni sokukhokhela ibandla leZanu PF, esaziwa ngokuthi yi“Mugagao Declaration ”, ngemva kokubhubha kukamnumzana Hebert Chitepo, ngomnyaka ka 1975, kungakho beseselawo amandla wokusiguqulula leso simo.
Kungakho uManyadza ethi befuna asuke esikhundleni ngoba esehlulekile ukulikhokhela ngendlela eletha umbuso kazulu u Mugabe, engasafanelanga ukuncintisa lakukhetho oluzayo luka 2018.
Iqula leli lithethe njalo lelithuba ukusola indlela umhlangano wabalwa impi yenkululeko loMugabe, owaphathwa ngayo, bethukuthele ngoba kwasetshenziswa imali kahulumende ukuwuqhuba njalo bethi abanye babo bathengwa ukuba benze uphumelele.
Abayisitshiyagalolunye laba bachaze umhlangano weviki eliphelileyo, njengethuba elimotshakeleyo, ngoba kungekho okuphume kiwo, njengoba uMugabe ebenze inhlekisa, baphathwa okwensane abawungenayo. Lokho ababethe bazakutsho abanye babo ukuthi uMugabe kumele atsho ozamelama, akhuze umkakhe ukuthi akhethe amazwi akhe lapho ekhuluma empakathini lokuthi angasancintisi kukhetho olulandelayo akula owaba lesibindi sokukutsho lapho sebekhangelane laye.
Bathi kwaba ngalesi simo ngoba inengi labavunyelwa ukuwungena lumhlangano kwakuvele kungasi bantu abalwa impi uqobo, njengoba abaziwayo okubalisa unkosikazi Margaret Dongo, bavinjwa ukuwungena.
Your browser doesn’t support HTML5
Udaba lomhlangano wabalwa impi yenkululeko lentathelizindaba siluphiwa nguMavis Gama