amalinks wokungena

Breaking News

Imbambayila Layo Ayisathengeki Njengesinkwa Lokunye Ukudla


Some Zimbabweans selling sweet potatoes in Bulawayo
Some Zimbabweans selling sweet potatoes in Bulawayo

Ukukhuphula mahlayana kwentengo yesinkwa, impuphu lamafutha okupheka sokusenza inengi labantu lithenge imbambayila, indumba lokudla amagwadla ukuze lifake okuya ethunjini. Inengi lithi seliphila nzima.

Ezitolo ezinengi isinkwa sesibiza amadola eZimbabwe angamakhulu ayisikhombisa anhlanu $750 RTGS kumbe US$1.60. Lokhu kukhomba ukuthi sikhuphuke ngesilinganiso esingamakhulu amathathu ekhulwini - 300%. Abantu abanengi bathi sebephila nzima ngoba imbhambhayila lokunye lakho sokubiza imali ephezulu.

Ugogo uMaMhlanga wehlulwe yintengo yesinkwa, wathola imbambayila layo isidula.

"Izinto sezidula ukuthi sizaphephela ngaphi asikwazi, ngoba khathesi ngivela dinga isinkwa, isinkwa siyadula imali yakhona angiyikwanisi. Ngiyathe embambayileni imbambayil lazo zithengiswa zimbili kuthiwe dollar so ukuthi sizaphephela ngaphi kulumhlaba asikwazi ukuthi into zizezilunge ukuze lathi sikwanise ukuthi sithenge kutsho sizabulawa yindlala.

UMnu. Cephas Dlodlo ubezama ukuthenga isinkwa lempuphu esitolo waxotshwa yintengo ekhuphukuleyo.

"Ezitolo izinto zonke zikhwelile even lange forex yakhona zikhwelile angazi ukuthi kuhamba njani ,ha kunzima. "Uyathenga ngani ukudla" Eyi ukudla ukuze ngikuthenge kwakhona sokunzima ,uyazama ukuthi uthenge ngayonaleyi imali ekhona but ukuyihlanganisa kwakhona kunzima."

Ukukhuphuka kwentengo yokudla kwenza inengi litshone ngendlala. Uyakhala uNkosazana Melinda Ndlovu.

"Mina vele akungiphathi ngoba sesisidla kanye ngelanga konke nje akusahlangani into azimanga ngesimo. Imuli sokunzima ,sokunzima sibili ukuthi siyinakekele ngoba ubamba ngapha ubamba langapha hayi akuhlangani . Akuhlangani kahle sibili sigcinwe yinkosi."

Lentandane azazi ziyophila ngani. UAubrey Dube, uleminyaka elitshumi lasikhombisa – 17

"Lapha ngiyathengisa etown ,ngile 17 years . Thina satshiywa ngabazali la . Sibangu 3 ngilabanabami abangilandelayo . Izinto ziyadula la kunzima ,sidla kanye nge langa ngoba siyavukela ,ngiyavukela mina ukuthi ngiyezama ukuthi ngibone ukuthi ngiyenza njani lokuthengisa etown."

Abezitolo ezinkulu bathi ukugugudeka kwemali yeZimbabwe yikho okwenza bekhuphule intengo yampahla njalo beyithengise ngedola leMelika. UNkosazana Peggy MaNyasha, osebenzela esinye sezitolo ezinkulu koBulawayo, uthi bakhuphula intengo yempahla yonke nsukuzonke.

"Izinto sezikhwela ngebond konke le USA . Ungakhangela nge last week it was 2 ,1 iraha le this week yi 2,875 . Izinto sezikhwela ngebond konke le USA ,amathili awala lutho ngoba abantu l think abala mali akulabantu ezitolo vele akulamuntu eshop. Ah ,uyabe ubugdethe kangakanani, ngoba kukhwela everyday vele ngeke ubudgethe."

UMnu. Winos Dube, umgcinisihlalo wenhlanganiso emela abahlali bedolobho lakoBulawayo eyeBulawayo United Residents’ Association, uthi bacela uhulumende angenele ukwenzela ukumisa ukukhuphuka kwentengo yokudla.

"Uhlupho lokukhwela kwezinto esithi thina ngama basic commodities okunjengabo mpuphu, osinkwa, otshukela, amafutha ocooking oil osepa. Amaprices la sephumbukuhlala ekhwela nsukuzonke lokhuyana osokusenza ukuthi abantu kabasenelisi ukuthi bathole lezizinto.

Intengo yokudla ikhuphuka maviki wonke kwele Zimbabwe. Bakhala ezimathonsi abantu kukanti inengi seliphila ngamagwadla lembambayila njalo lidla kanye ngosuku.

XS
SM
MD
LG