amalinks wokungena

Breaking News

Amasela Antshontsha Intambo Zikagetsi Athwalisa Nzima Uzulu WakoBulawayo


Uzulu wakoBulawayo uhlaba omkhulu umkhosi ngodubo lokutshontshwa kwentambo zamandla kagetsi. Lokhu kubikwa sokudala inhlupho zokuhlala kwaleli dolobho lisemnyameni njalo kusengeza amathuba okuntshontshelwa lokugqekezelwa ezindlini.

Abenkampani epheka amandla kagetsi eyeZimbabwe Electricity Supply Authority(Zesa) bathi kusukela ngoNhlangula 2021 kuze kufike manje sebethole imibiko yezehlakalo ezingamatshumi ayisithupha zokutshontshwa kwentambo zikagetsi.

Unkosikazi Yolanda Banda umhlali wakoBulawayo ongomunye wabantshotshelwe intambo lezi uchasisa ngesimo abakuso.

“Into eyenzakalayo imbi kakhulu ngoba khathesi singananzelela ukuthi sekulesikhathi esinganani kuzwakala kutshontshwa amacables. Kubuhlungu kakhulu ukuthi uhambile wayakhuluma kungabi le action ngitsho,abezesa labo ababuyi ukuthi bazokhangela ukuthi kuhamba njani, lathi njengezakhamizi kunzima ukuthi loba usizwa okwenzakalayo phandle uphume usesabela impilo yakho ngoba ngeziphithiphithi zama robbery esizizwayo uyabe ungazi ukuthi abantu bakhona bathembeni.”

Esinye njalo isakhamuzi sakoBulawayo unkosikazi Vuyisile Tshuma uthi abeZESA bathatha isikhathi ukuthi bazokhangela umonakalo oyabe ukhona.

“Kulobunzima obukhulu nxakungatshontshwa amacables amagetsi ngoba abeZesa bathatha isikhathi sabo ukuthi bazokhangela basincedise asazi ukuthi lokhu kutshoni. Ezinye intambo nxa bequma zisala zilenga okuyingozi futhi emphakathini kwesinye isikhathi kuyabanzima ukuthi abambe impompi lamanzi ngoba kuyabe kushokha kunzima aluba bengasoze balungise khonapho khonapho kuhle bazokhangela umumo oyabe ukhona.”

Umnunzana Ambrose Sibindi umgcinisihlalo weBulawayo Progressive Residents Association (BPRA) uthi ukwenza kwamasela lawa kubalethela ubunzima obukhulu ngoba izigebengu zihle zizitholele ithuba lokwenza santando.

“Izakhamizi zilokukhathazeka okukhulu nxa sinanzelela indlela okutshontshwa ngayo amazesa cables,ngokunjalo okunye okuhlupha izakhamizi ukuthi nxa sekutshontshiwe kwenziwa njani ngoba kwezinye indawo sizwa kuthwa abantu bezesa bathi khona hlanganisani imali libhadale lithenge khonalokhuyana izakhamuzi kuyabahlukumeza ngoba abakwazi ukuthi kusemthethweni kumbe hayi. Njengezakhamizi kuyasilimaza ukuthi sicina sihlala ebunyameni sibulawa yizigebengu lokunenginengi, isicelo yikuthi amapholisa ananzelele azame ukuthi afake amateams kuground kodwa lathi njengezakhamizi kasincedisanenini.”

Umnunzana Mkhokheli Ndlovu isakhamuzi sakoBulawayo uthi kumele kube lemizamo yokuthi amasela lawa athathelwe amanyathela alukhuni.

“Ukutshontshwa kwama cables kusiphatha kabi kakhulu ngoba yikho okudala ukuthi sicine singasela magetsi ezindlini .Siyafisa ukuthi ngabe amapholisa ayazama ukwenzela ukuthi zibanjwe izikliwi ngoba impilo yokuhlala singela magetsi izima kakhulu.”

Inhlanganiso yeBulawayo Progressive Residents Association (BPRA) isikhuthaze izakhamuzi zakoBulawayo ukuthi zisebenze ndawonye ukuthi zivikele indawo zabo ukuthi kungatshontshwa. Isikhulumeli samapholisa umnunzana Abednico Ncube uchaze ukuthi ukutshontshwa kwentambo zamagetsi kuyinto abazama ukulwisana layo besebenzisana lezinye inhlanganiso.

lmizamo yokuxhumana labeZESA yehlule ngoba ucingo lwabo belungadojwa. Kodwa umnunzana Lloyd Jaji ongumqondisi weZESA koBulawayo ukhulume labephephandaba leCITE echaza ukuthi abenelisi ukuthi babisele zonke intambo ezitshontshiweyo ngoba intambo abalazo zisilela.

XS
SM
MD
LG