Ukutholakala kwemithi eminengi yezibhedlela isithengiswa ensitha isilethe ukukhathazeka ngokwanda kokusetshenziswa kwezidakamizwa okungekho emthethweni eZimbabwe.
Inhlanganiso yabasakhulayo, eye Zimbabwe United Nations Youth, ithi amatshumi ayisithupha lanhlanu ekhulwini – 65% labasakhulayo libhema okudakayo kuthi ingxenye kunani leli lilodubo ngomkhuhlane wengqondo ngenxa yokudakwa lokhu.
Ukucubungula kwenhlanganiso ye Anti Drug Abuse of Zimbabwe kuveza ukuthi phezu kwamatshumi amane ekhulwini – 43% labantwana besikolo liyabhema.
Inengi elisakhulayo lisebenzisa imithi yokukhwehlela ngendlela engayisiyo lingalandeli iziqondiso zokuthi kumele inathwe ngesilinganiso esinganani okwenza icine isidaka.
Osakhulayo, uArnold Mthethwa owelokitshini leNjube uthi imithi le iyathengiswa ezitolo zemithi kodwa ithengwa nxa ulephepha likadokotela ele prescription, kungakho bona bayithenga ngudlu kubosowabo emalokitshini abahlala kuwo. Uthi akusiyo yodwa abayinathayo kodwa bayaginya lamaphilisi okwelapha abantu abangaphilanga engqondweni lawo abadakayo njalo.
Omunye njalo osakhulayo, ongumngane kaMthethwa, uJaphet Ndlela, uthi konke lokhu ukudakwa bakwenza ngoba kungela imisebenzi elizweni. Uthi bangadakwa, ikakhulu ngomuthi lo wokukhwehlela olentengo ephansi, batshona bedakiwe bekhohlwe ngenhlupho zabo. Esithi abanye kuyabapha izibindi zokwenza imisebenzi yokuganga efana lobusela engeke umuntu ayenza engadakwanga.
UMnumzana Thembani Ngwenya, oyisakhamuzi, uthi bayalwazi udubo lokuthi abantwababo babhema njalo banathe imithi engalunganga. Uthi lanxa bebaxwayisa ukuthi lokhu kulakho ukuphazamisa impilakahle yabo njalo kulethe imikhuhlane yengqondo, kunzima ukuthi abantwana bazwisise imikhuhlane le yengqondo kumbe baqakathekise ukukhuluma ngendubo zabo ngoba esintwini ezendoda inyembezi ziwela esifubeni kungakho amajaha ikakhulu, ayehluleka ukuxoxisana labanye lalapho esephakathi kobunzima.
Uthi inengi labantu alandanga ukunanzelela ukuthi imikhuhlane yengqondo ilakho ukusukela ekunatheni imithi edakayo kodwa liphanga libone ubuthakathi nxa umuntu engagula ingqondo ngoba akulalwazi olunengi ngalesisimo.
Osebenza kwezempilakahle uNkosikazi Margret Ncengani, uthi kuqakathekile ukuthi abantu, ikakhulu abasakhulayo bananzelele ingozi yokunatha imithi ngendlela engayisiyo. Uthi iziqondiso ezikumithi le kanye lokudingakala kwencwadi evela kudokotela anduba uthole imithi ethile yikudinga ukuvikela uzulu ngoba limithi iyingozi lapho inganathwanga ngendlela.
UNkosikazi Silaye Mpabanga, ngumzali olomntwana owaba lomkhuhlane wengqondo ngenxa yokubhema lokunatha okudakayo. Uthi umntanakhe weza eGoli esengumuntu othanda izidakamizwa ezazimenza abelolaka, angaze azi ukuhlalisana labantu. Uthi usebengcono kulezi insuku ngemva kokuthola ukwelatshwa esibhedlela esikhangela imikhuhlane yengqondo, ese Ingutsheni.
Abezempilakahle bathi inengi labantwana lisebenzisa izidakamizwa ngenxa yezizatho ezitshiyeneyo ezigoqela ukuyengana labangane, ukudinga ukwazi ukuthi vele kunjani ukudakwa, ukuswela imisebenzi kanye lokuphila emulini ezingahlalisananga kuhle.
Inhlanganiso ye World Health Organisation, ithi amatshumi amabili ekhulwini– 20% labasakhulayo baba lomkhuhlane wengqondo ngamnyaka munye emhlabeni wonke jikelele. Eminye yemithi esitholakala ensitha ngeyomkhuhlane wengculaza – ama ARVs akhanya esehlanganiswa leminye etshiyeneyo ukudala izidakamizwa.