amalinks wokungena

Breaking News

Abanye Abatsha Bathi iElectoral Amendment Bill Kayisoze Ibancede Kukhetho Olukhulu Oluzayo


Senzeni Maphosa
Senzeni Maphosa

HARARE - Kulandela ukwaziswa kosuku lokhetho lwalonyaka nguMongameli Emmerson Mnangagwa ngeviki ephelileyo, abatsha abanengi eZimbabwe bathi ukuphuza kwedale lephalamende ukulungisa eminye imithetho emayelana lezokhetho, efana leElectoral Amendment Bill, kuzakwenza ukuthi abasakhulayo labesifazana bengakhethwa nguzulu ngobunengi babo mhlaka 23 Ncwabakazi.

Isisekelo sombuso welizwe sithi akula mthetho omayelana lezokhetho, ongapasiswa lidale lephalamende, olakho ukusetshenziswa ekhethweni, nxa umongameli esebeke usuku lokwenza ukhetho.

USenzeni Maphosa, okhokhela abatsha kubandla eliphikisayo eleCitizens Coalition for Change, uthi kusakude phambili ukuba abatsha bengene ngobunengi babo kukhetho eZimbabwe ngenxa yokuswelakala kwemithetho elawula lokhu.

“Akuqakathekiswa ubumeli baskhulayo njengeqembu elidinga uxhaso lokuvikeleka, kukanti imbono yaleliqembu iqakathekile ekulungisweni kwemtheto ngoba beyibo abanengi elizweni, njalo abaphathwa yileyi mithetho eyabe ibekwa. Intsha ifuna ithuba lokulungisa imithetho ezaletha inthuthuko lemphucuko ezayenza iZimbabwe ikwane kwamanye amazwe.”

Kodwa UNyarie Bechani, umsekeli kanobhala obona ngezemithetho kuhlangothi lwabatsha kubandla leZanu PF koBulawayo, kavumelani laye.

“Imithetho engakasungulwi lidale lephalamende kayiphazamisi abasakhulayo ukuthi beyehluleke ukungena kwezekhetho. Kubuye njalo kuthi umumo oselizweni uyenelisisa omama labontanga ukuthi bephatheke kwezombusazwe. Sikhangela ngapha esabelweni seBulawayo, ibandla lethu elibusayo eleZanu PF lilabontanga abahlanu abazancintisa ukuba ngamaMP, kuthi abane bafuna labo ukuba ngamakhansela. Ngobona ingathi lonyaka sizokuba labasakhulayo, labomama abanengi edale lephalamende.”

UMnu. Methuseli Moyo, ingcwethi ecubungula indaba zabasakhulayo njalo osebenza ekholitshini leNational University of Science and Technology, uthi okungaba kubangela ukungatholakali kwabatsha kwezombusazwe kudalwa yinkokheli yamabandla ezombusazwe.

“Nxa ukhangele ikakhulu kumabandla aphikisayo, baxile kakhulu kupolitiki zabo njengebandla- abasabalali baye phandle- bakhangela abavele belabor, abadingi abantu abatsha. Akusikho ukuthi kwenziwa yimithetho ekhona kumbe engokho, kodwa kubangelwa yikuthi abanye bayabe besithi thina safika kuqala, abanye sebesithi pho thina singena ngaphi khonapho. Kodwa ungakhangela kubandla elibusayo, bayaphuma beyekhankasa bebathole abasakhulayo.”

UMnu. Bekezela Gumbo, ocubungula ezombusazwe ekunhlanganiso yeZimbabwe Democracy Institute, uthi umthetho obunjwayo oweElectoral Amendment Bill kawulani lokungaphatheki kwabatsha kwezokhetho eZimbabwe.

“Akutshintshi lutho lokhu, akwenzi ukuthi bebe balutshwane kumbe babe banengi abangenayo ukuyancintisa ezikhudleni zokhetho. Bazakwenza lokhu bevele kade bekwenza. Vele isisekelo sombuso sithi ontanga abalitshumi kumele bengene kudale lephalamende. Yikho ngingaboni ukuthi ukuphuza kwedale leli ukulolonga umthetho wezokhetho ubisela abasakhulayo emuva njani, sesisya ekhethweni. Ingxenye bengaba banengi abazaphatheka, hatshi ukuba balutshwane.”

UNkosikazi Virginia Mabhiza, umabhalane wohlangothi lukahulumende olubona ngezemithetho, uthi iElectoral Amendment Bill ingapasiswa ibengumthetho kayisoze isetshenziswe ngesikhathi sokhetho oluzayo.

“Isisekelo sombuso sibeka egcekeni ukuthi nxa kulomthetho omutsha ovela edale lepalamende, ngemva kokuba umongameli esebeke ilanga lokhetho, lowo mthetho kawusasebenzi. Okukhona yikuthi, lomthetho oxabana lesisekelo sombuso yini, okufuza ukuthi iElectoral Act ilolongwe? Nxa kuyikho lokho, kawusebenzi umthetho lowu. Kodwa uma uvumelana lesisekelo sombuso, akula lutho olutshintshayo.”

Abacubungula ezombusazwe bathi akusoze kwenzakale ukuba abatsha bengene kudale lephalamende njengalokhu akade bekudinga obekuzasekelwa ngumthetho obunjwayo i-Electoral Amendment Bill.

Forum

XS
SM
MD
LG